Pendelöinti

Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n hallinnoima aluekehitysohjelma AKO Länsi-Uusimaa teetti keväällä 2009 ensimmäisenä Suomessa tutkimuksen pendelöinnistän.

Mikä AKO?

Länsi-Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma – AKO Länsi-Uusimaa – keskittyy valtakunnallisen linjauksen mukaisesti: laaja-alaiseen elinkeinopolitiikkaan, alueellisen osaamisrakenteen ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen sekä vetovoimaisen toimintaympäristön luomiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön strategiset linjaukset ja painotukset laaja-alaisen elinkeinopolitiikan toteuttamiseksi vaikuttavat alueella tehtäviin toimenpiteisiin. Ohjelma yhdistää Tammisaaren ja Lohjan seutukuntien elinkeinopolitiikan yhteiseksi kokonaisuudeksi. Ako rahoitus toimii käynnistävänä panoksena seudullisissa kehittämisavauksissa sekä mahdollistaa ulkopuolisen asiantuntijuuden resurssina hankkeisiin.

Pendelöintitutkimuksesta

Aluekeskus-ohjelma AKO Länsi-Uusimaan teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että pendelöijät eli kotikuntansa ulkopuolella töissä käyvät jakautuvat kahteen erilaiseen ryhmään:

  1. niihin, jotka pendelöivät mielellään ja
  2. niihin, joille päivittäinen työmatka on käytännön sanelemaa pakkopullaa. Tutkimuksessa nousi esiin havainto, että monelle pendelöijälle pitkä työmatka on eräänlainen siirtymärituaali – ikään kuin silta työelämän ja muun elämän välillä. Tältä osin pendelöinti on työntekijöiden elämänlaatua kohottava asia. Voittopuolisesti pendelöintiä voidaan kuitenkin pitää ei-toivottavana ilmiönä: yli puolet (53 %) Länsi-Uudenmaan kuntien pendelöijistä yhtyy väittämään, että perhe-elämän kannalta olisi parempi, jos heidän työpaikkansa sijaitsisi heidän kotikunnassaan. Määrällisesti tämä tarkoittaa noin 7 000 henkilöä. On olemassa ihmisryhmiä, jotka kokevat pendelöinnissä muita enemmän kielteisiä piirteitä ja joita sen vuoksi kannattaisi houkutella työllistymään kotikuntaansa. Tutkimuksen perusteella etenkin työuransa keskivaihetta lähestyvillä, 30–39-vuotiailla ja epäsäännöllisiä työvuoroja tekevillä, kuten hotelli- ja ravintola-alan työntekijöillä, olisi matalampi kynnys kuin muilla työllistyä kotikuntaansa. Siihen, miksi ihmiset käyvät töissä oman kotipaikkakuntansa ulkopuolella, ei ole mitään yksittäistä syytä. Pendelöinti on monimutkainen, osin ristiriitainenkin ilmiö, jossa risteilevät yksilölliset arvot ja ihanteet, yhteiskunnan rajoitukset ja kannustimet sekä normaaliin elämään kuuluva satunnaisuus. Tutkimusten tarkemmat tiedot ja luvut ovat kaikille luettavissa Yrittäjän navigaattorin sivuilla.

Etätyö ja pendelöinti

Nykymaailmassa entistä isompaan merkitykseen on noussut myös luonto ja sen säilyttäminen. Lisääntyvä autoilu lisää luontoa rasittavia päästöjä ja pendelöinnistäkin osa olisi muutettavissa etätyöksi. Lohjankin talousalueella on kiinteistöjä, jotka aktiivisella kehittämisellä ja yritysten suosiollisella avustamisella olisi helpostikin kehitettävissä pääkaupunkiseudun työnantajayritysten satelliittikonttoreiksi- etätyöpisteiksi. Tällaiset etätyön mahdollistavat toimistokokonaisuudet olisivat loistavat vaihtoehto varsinaisen pendelöinnin ja kotona suoritettavan etätyön vaihtoehdoksi. Paikallinen ”toimistohotelli” vähentäisi autojen käyttöä sekä lisäisi paikallisten asukkaiden sosiaalista yhteydenpitoa ja voisi luoda jopa uusia työpaikkoja - minuutin arvoinen mietintä?